Itse en ole käytännössä syönyt aamiasta vuosiin. Ei pysty, ei kykene. Olen ensinnäkin luonteeltani iltasyöppö. Jostain syystä ruuanhimo on silloin suurin. Toki treenaminen sijoittuu yleensä iltapäivään tai iltaan ja sen jälkeen on luonnollisesti nälkä. Aamuisin en taas ole nälkäinen. Pariin otteeseen olen kyllä päättänyt väkisin alkaa syömään aamiaista koska sehän on "päivän tärkein ateria". Seurauksena on aina ollut väsymys aamiaisen jälkeen ja yleensä entistä kovempi nälkä lounasaikaan. Jossain vaiheessa sitten totesin että ei sovi minulle ja sittemmin en ole aamiasta syönyt. Yleensä juon herättyäni ison lasillisen vettä ja lähden töihin. Siellä sitten pakollinen tuplaespresso jonka jälkeen suurehkoja määriä vihreää teetä. Lounas välillä 11 - 13 riippuen päivän (treeni)aikataulusta.

Olin jo tottunut "poikkeavuuteeni" kunnes törmäsin internetin ihmeellisessä maailmassa termiin "intermittent fasting" ja huomasin etten olekaan yksin. Olin tietämättäni noudattanut jonkinlaista versiota pätkäpaastosta jossa ideana on juurikin olla syömättä tiettyyn aikaan vuorokaudesta. Laskeskelin että jos en syö kymmenen jälkeen illalla mitään niin vuorokaudessa on 13 - 15 tunnin "pätkäpaasto". Tänä aikana ruuansulatus saa levätä ja päivän kokonaiskalorimäärä pysyy aisoissa vaikka illalla sitten söisi vähän reilumminkin. Lisää infoa aiheesta löytyy http://pätkäpaasto.fi sivustolta ja toki googlaamalla paljon lisää. Pointtina tässä oli tarkoitus olla että välillä on hyvä kuunnella omaa kehoaan eikä orjallisesti noudattaa kaiken maailman "suosituksia".